19. elokuuta 2013

Mitä meille kuuluu?

Pitkä aika on kulunut siitä kun viimeksi olen kirjoittanut tätä blogia, ja se harmittaa myös itseäni. Syy tähän on se, ettei aika vaan millään meinaa riittää kaikkeen tekemiseen. Alkuvuosi meni itselläni pääsykokeissa käydessä ja niihin valmistuessa. On ollut myös pientä muuttoprojektia kun tyttöystäväni muutti saman katon alle ja lisäksi aikaa on kulunut harrastusten parissa. Nyt kuitenkin ajattelin tämän kirjoitustauon katkaista. Vielä kun tietäisi mistä aloittaisi...

Paljonhan tässä viiden kuukauden aikana on taas ehtinyt tapahtumaan. Jos kaiken sen kirjoittaisi, saisi siitä varmaan jo pienen kirjan aikaiseksi. Mutta yritetään typistää tämä nyt yhden blogitekstin mittaan. Tosiaan tässä taloudessa on nykyään naisenemmistö, mutta neitien yhteityö ei kuitenkaan ole aivan saumatonta vielä. Vaatii vielä totuttelua naikkosten välillä, että päästään siihen tilanteeseen että Satu voi huoletta päästää Minnin vapaalle kun itse olen töissä. Tällä hetkellä tilanne menisi jotakuinkin niin että kyllä Minni häkistä pois tulee, mutta häkkiin sen saa siinä vaiheessa vasta kun itse menee. Eli Mínni ei edelleenkään tykkää nousta muiden kädelle kuin minun. Mutta hiljaa hyvää tulee ja toivotaan että likat tottuvat pian toisiinsa. Makupaloilla lahjonta on kuitenkin tuonut jo hurjan paljon edistystä Sadun ja Minnin välisessä ystävyydessä.


Minnin ja minun ystävyys sekä luottamus sen kuin syvenee vain. Joinakin päivinä tuntuu siltä että tuota lintua saisi käsitellä aivan miten lystää ja toinen vaan tykkää saamastaan huomiosta. Juuri tällä hetkellä Minni kiipeilee pitkin poikin tässä minun päällä ja yrittää häiriköidä tätä blogin kirjoittamista. Välillä kiskotaan parrasta tai korvasta ja välillä taas sormia pois näppäimisöltä ja itse näppäimistöä :D


Höpöttelyn saralla Minni on ryhdistäytynyt oikein kunnolla ja nykyään tuntuu siltä että tuo lintu höpöttelee erinäisiä juttuja enemmän kuin pitää muuta möykkää. Viimeaikoina on tullut huomattua että jos Minni haluaa jotain syötävää, osaa se pyytää sitä aivan kuten ihminenkin. Suosituin herkku mitä Minni haluaa tuntuu olevan juusto. Sitä pyydetään, tai no miltei vaaditaan, joka päivä ja välillä tämä on nimenomaan juuri vaatimista. "Juustoa.. Missä juusto.. Juustoaaa.. Anna juustoa.. Nyt **ttu!" En kyllä yhtään tajua mistä se on tuon viimeisen taas mennyt oppimaan?? :o Sen jälkeen kun Minni on saanut pyytämäänsä sapuskaa ja on sen syönyt, osaa se usein myös sanoa "Kiitos" kun on ateriointinsa lopettanut :) Mutta juttua sulkapallolla riittää yllin kyllin ja mikäs siinä, se saa aina hymyn huulille kun Minni tarinoi omiaan :) Tällä hetkellä tuo istuu tuolla kirjahyllyn päällä sukimassa itseään ja höpöttää samalla jotain juttuja rapsutuksista, oksasta ja kanasta.. Aina en ymmärrä noita asioiden yhteyksiä... :D

Mutta siis yleisesti ottaen tänne kuuluu hyvää ja Minni voi hyvin :) Minun pitää yrittää ryhdistäytyä tämän kirjoittamisen kanssa jatkossa ja koittaa päivitellä useammin kuulumisia. Tänään kuitenkin alkoi LOMALOMALOMA!!! Joten kaikenlaista lomatekemistä kyllä riittää ja reissua pukkaa eli koneen ääressä tuskin tulee kauheasti istuttua taaskaan. Tiedossa on myös viikon reissu espanjaan, joten päivitellään sen jälkeen Minnin fiiliksiä millä tuulella neiti on, kun on saanut olla isäni hoidettavana reissun ajan. Ja tiedä vaikka espanjassa törmäisiä harmaisiin tai muihin papukaijoihin niin kerrotaan sitten niistäkin vaikka :) Miika ja Minni kuittaavat tämän jutun nyt tähän ja alkavat viettää lomaa :)