Ai sulla on papukaija.. Puhuuko se?

Kun puheenaiheeksi tulevat papukaijat, niin ensimmäinen ajatus tai kysymys ihmisillä yleensä on; "Osaako se puhua?". Tästä voi miltei kokonaan syyttää elokuvateollisuutta ja mediaa, joissa yleensä korostetaan juuri papukaijojen kykyä puhua. Kaikki papukaijat eivät kuitenkaan opi puhumaan, vaikka olisivat sellaista lajia joiden tiedetään oppivan helposti matkimaan ääniä ja sanoja. Voi olla että lintu oppii puhumaan yhtä suurella todennäköisyydellä, kuin sinä opit lentämään. Eli jos ajattelet että haluat papukaijan sen takia, että se oppii puhumaan, niin osta ennemmin sanelukone. Sen saat toistamaan hokemiasi paljon helpommin.

Papukaijan pitäminen lemmikkinä on paljon muutakin kuin 'puhumisen opettelua'. Lintu vaatii päivittäin seuraa useamman tunnin ajan. Tämä seuranpito pitää sisällään niin leikkimistä, rapsutteluja, uusien temppujen opettelua , ja vaikka tätä sanojen harjoittelua. Pääasia on kuitenkin se, että lintua aktivoidaan useilla eri tavoilla. Näin lemmikkisi pysyy virkeänä ja aktiivisena. Lisäksi siitä saa linnun kesyynnyttyä mitä mahtavimman perheenjäsenen.

Useammat papukaijalajit voivat oppia matkimaan omistajansa puhetta, ja jopa käyttämään sanoja asiayhteyksissä. Tämä ei vaadi välttämättä edes erillistä opettamista. Lintu kuuntelee mitä omistaja sille puhuu, ja oppii sen myötä käyttämään sanoja tietyissä tilanteissa. Itse en ole Minnille opettanut juuri mitään sanoja, vaan neiti on poiminut kaiken ihan vain siitä, kun olen sille jutellut. Ei käy kieltäminen etteikö tuo sanojen matkiminen ole kiva piirre Minnissä, mutta vaikka tuo neitonen ei puhuisi sanaakaan niin tykkäisin siitä vähintään yhtä paljon kuin nytkin. Lisätään loppuun nyt vielä esimerkki siitä, mitä nämä papukaijat voivat oppia ihan vain kuuntelemalla. Tässä Minnin yksinpuhelu toissaillalta..

"Kolme kaksi kolme *piip* Minni.. Kukkuu.. *epämääräistä muminaa* 

Aaaapiiina! Hyvä joo! *röyhtäisy* Mennää ulos.. Moikkamoikka.. 

Nyt tänne! Heti! *naurua* Okei, hyvä! Juu moi."