25. syyskuuta 2012

Ajattelemattomuutta

Niin kuin olen muistanut aikaisemminkin mainita, harmaapapukaijat ovat eteviä matkimaan erilaisia ääniä ja saattavat oppia ne todella nopeasti. Tämä olisi ollut erittäin hyvä asia muistaa siinä vaiheessa, kun pari viikkoa sitten poikkesin eläintarvikekaupassa ja hypistelin niitä koirien vinkuleluja. Kaikesta oppii, ja jos ei muuten niin kantapään kautta.

Valitettavasti ehdin sellaisen lelun jo ostamaan, ja antamaan Minnille. Tämän vinkuvan donitsin elinkaari ei ollut kovin pitkä, vaan Minni paloitteli sen yhdeltä istumalta. Omaksi epäonnekseni olin erehtynyt pari kertaa puristamaan tätä lelua, ja niin vain Minni sen äänen onnistui painamaan mieleensä. Lopputulokseksi tulikin sitten tuollainen 'lentävä vinkulelu'. Neiti saattaa omaksi, ja minun iloksi kailottaa tällä samaisella niin 'ihanalla' äänellä 10 minuuttia yhtä soittoa. Koiran pureskellessa tällaista lelua saattaa lelu vingahtaa silloin tällöin, mutta kuvittele millaiselta se kuullostaa yhtäjaksoisena nopealla tempolla edes kahden minuutin ajan.

Mutta se siitä avautumisesta. Aamuyöstä mentiin töihin ja Minni sai olla rauhassa puolille päivin kunnes palailin kotiin. Tähän päivään onkin sisältynyt paljon rapsutuksia, häkin siivousta yhteisvoimin.. tai no, minä siivoan ja Minni sotkee saman tien. Lisäksi tuossa vieraili talitiainen parvekkeella jota Minni seuraili pitkän tovin silmä tarkkana kunnes vieraileva tähti poistui paikalta.


Mutta nyt jatkettava siivousurakkaa niin saa sitten ottaa rennosti lopun päivää :) Tänään tiedossa ainakin paaaljon rapsutuksia Minnille :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti