Viisi vuotta harmaita askelia

Tänään tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun Minni ponnisteli pienen nokkansa ja pienien jalkojensa avulla itsensä pihalle sitä suojanneesta munasta. Siitä alkoi tuon pienen linnun taival, joka on toivottavasti mahdollisimman pitkä. Mitä kaikkea Minnin elämässä onkaan tapahtunut tänä aikana? Olen yrittänyt selvittää pientä aukkoa Minnin historiassa siltä ajalta, kun se oli vielä "matkalla" luokseni. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut minkäänlaisiin tuloksiin, koska kyseinen henkilö ei ole vastannut jättämiini viesteihin. Minni on lähtöisin saksalaiselta papukaijan kasvattajalta, josta se on tuotu suomeen maaliskuussa 2010. Jostain syystä Minni päätyi jo pian sen jälkeen harmaapapukaijojen kasvattajalle kajaaniin, mistä se tuli sitten minulle. Kuulemma "pelastivat" Minnin sieltä.

Kesäkuussa tulee sitten neljä vuotta siitä, kun kävin Minnin hakemassa kajaanista kotiin. Siitä lähtien Minni onkin riemastuttanut tämän talouden elämää omilla tempuillaan ja höpötyksillään. Yhteiselo onkin ollut oikein viihdyttävää ja päivääkään en menisi vaihtamaan pois! Papukaijan pitämisessä on kuitenkin myös se nurja puoli, joka jokaisen papukaijaa harkitsevan tulee muistaa. Eli meteli, ainainen sotku, linnun *askaa siellä täällä ja mahdolisuus tulla purruksi. Ja tässäkin vain osa ;) Mutta ennen kuin tämä teksti lähtee sivuamaan otsikkoa sen enempää, niin toivotamme Minnille oikein hyvää syntymäpäivää, tai kuten jenkkilässä hehkutetaan "happy hatchday!" :) Tätä pitää juhlistaa ainakin kahvin ja kaakun kera, siis ihmisten. Minnille on luvassa erinäisiä papukaijojen herkkuja. Ehkä myös hiukan reilumpi palanen juustoa :)