Kuulumisia ja ideointia

Elämä tässä papukaijataloudessa on kulkenut tasaisesti omaa rataansa, ilman sen kummallisempia muutoksia. Vaikka arki sujuu pääsääntöisesti samaan malliin, on aina jotain uusia juttuja, mistä kirjoittaa tänne blogiin.

Uusiin ihmisiin totuttelu

Tämä on ollut tähän mennessä Minnin kanssa yhdenlainen 'kompastuskivi'. Aikaisemmin asiaa käsitellessäni olen ottanut puheeksi syitä, mistä moinen takkuilu on johtunut. Päällimmäisenä syynä tähän tottumattomuuteen Minnillä on ollut se, että hyvin harva kaverini on edes uskaltautunut kokeilemaan Minni käsittelyä (kädelle tulemista, rapsuttamista tms). Ja ne, jotka ovat tähän uskaltautuneet, ovat suhtautuneet asiaan todella suurella varauksella. Jos Minni on hiukan nokallaan päässyt kopauttamaan näpeille, ovat nämä pienetkin uskalluksen rippeetkin hävinneet. Eli vapaaehtoisia treenikavereita on Minnillä ollut aivan liian vähän. 

Toinen, muille ihmisille kesyyntymistä hankaloittava tekijä on se, että Minni on uusille ihmisille melkoisen ujo tapaus. Jos tänne ilmaantuu Minnille täysin vieras ihminen kyläilemään, sulkee neiti yleensä sanaisen arkkunsa siihen paikkaan, ja saattaa olla koko vierailun ajan suhteellisen hiljaa. Vieraaseen pidetään myös riittävä etäisyys. Eli uuteen tuttavuuteen tutustuminen vaatii useampia vierailuja ja pitkäjänteisyyttä. Moni kaveri on sanonut, että olisi kiva jos voisivat Minniä rapsuttaa. Mutta koska Minni ei ole tähän mennessä vielä muiden rapsutuksiin ja käsittelyyn tottunut, en usko että kukaan muu tuota lintua onnistuu rapsuttamaan ennen kuin se on tajunnut, että vieraat ihmiset voivat olla myös rapsutuskoneita. Eli jos joku on oman harmaan tai muun papukaijan jo hankkinut, tai meinaa hankkia, niin kannattaa pienestä pitäen tutustuttaa lintu mahdollisimman moniin ihmisiin.

Mutta hiljaa hyvää tulee, toivottavasti.. Vaikka parempi puoliskoni on saanut jo pari kertaa nokasta näpeilleen, ei tuo ole siitä kuitenkaan lannistut, vaan halua yrittää tutustua Minniin löytyy edelleen. Lahjonta on tässäkin koulutuksessa kaiken A ja O, ja juuston avustuksella on jo jotain tuloksiakin saatu aikaan. Ehkä tuosta Minnistä saa vielä jossain vaiheessa 'esittelykelpoisen' yksilön, jotta halukkaat pääsisivät tutustumaan lajiin hieman paremmin. 

Luffa-pesusieni

Tätä tuotetta löytää useimmista hyvin varustelluista tavarataloista ja luontaistuotekaupoista. Se on oikein oiva materiaali, kun kyseeseen tulee papukaijan virikkeellistäminen. Täytyy kuitenkin pitää huoli siitä, että luffa on käsittelemätöntä, koska markkinoilta löytyy myös sellaisia, mihin on lisätty jotain tuoksua tai saippuaa.

Luffa on trooppinen köynnöskasvi, joka luokitellaan kurkkuihin. Luffaa löytyy suomesta kuivattuna ja sitä käytetään yleisesti ihon hoidossa. Se soveltuu myös oikein mainiosti papukaijojen virikkeellistämiseen. Sieni on rakenteeltaan huokomainen ja kova, muttei kuitenkaan liian kovaa tekoa linnun nokalle. Luffa on myös helppo lyhentää sopivan mittaisiksi pätkiksi tavallisella leipäveitsellä tai puukolla. Rungon läpi kulkevat kolme reikää taas toimivat herkkujen piilotukseen mitä parhaiten.

Itse survoin pätkän luffaa täyteen eri pähkinöitä, kuten mantelia, cashew-, hassel- ja saksanpähkinöitä. Minni seurasi tätä askartelua viereisen tuolin selkänojalta mielenkiinnolla kaula pitkänä. Kun sain askartelut päätökseen, ei neidin tarvinnut miettiä sen enempää, että mikä ihme tämän oudon pätkän tarkoitus oikein on. Eli sen enempää käyttöopastusta ei Minni tämän kanssa tarvinnut.