Soveltuuko harmaapapukaija ensimmäiseksi lemmikkilinnuksi?

Otsikon kysymys on sellainen, johon törmää usein papukaijoja käsittelevillä forumeilla. Ja mielipiteitä asian osalta on melkein yhtä paljon, kuin mielipiteiden kirjoittajiakin. Päälinja vastauksien osalta jakautuu kuitenkin selvästi kahteen eri ryhmään, puolesta ja vastaan. Toki myös välimallin vastauksia on tarjolla. Tästä sain ajatuksen tämän tekstin kirjoittamiseen, koska käsitteleehän blogini pääasiassa harmaapapukaijoja, ja sellaisen kanssa elämistä. Tiedän sen, että en pysty käsittelemään tätä aihealuetta välttämättä niin laajasti kuin sitä voisi, mutta herätellään nyt kuitenkin hiukan ajatuksia.

Lukiessani forumeita tämän asian osalta, olen huomannut kovin monien tyrmäävän suoraan ajatuksen harmaapapukaijasta ensimmäisenä lintuna. Syyksi tähän tyrmäämiseen on usein sanottu lajin vaativuus. Itse näen asiat kuitenkin siltä kannalta, että mikä tahansa papukaijalaji on omalla tavallaan vaativa, aivan sama onko kyseessä sitten neitokakadu vai ara. Oli lintu iso tai pieni, se vaatii lajilleen tyypillistä hoitoa. Itse en näe neitokakaduissa ja harmaapapukaijoista muuta yhteistä kuin että ne ovat molemmat papukaijoja. Eroa lajeilta löytyy sitäkin enemmän niin käyttäytymisen, älykkyyden, äänekkyyden, tilan tarpeen kuin aikaansa saaman sotkun osalta. Ja tässä on vain pieni määrä näitä eroavaisuuksia.

Kärjistetään tätä asiaa nyt hieman kaverini sanojen avulla: ”Miksi harjoitella seurakoiralla, jos haluaa harrastaa palveluskoiratoimintaa?” Eli miksi hommata neitokakadu, jos haluaa harmaapapukaijan? Itse en kannata minkään harjoituskappaleiden ottamista, jos lopullinen lajivalinta tulee olemaan aivan jokin muu. Pidetään tätä neitokakadua nyt vaihtoehtoisena lintuna, eikä sotketa mukaan enää muita lajeja. Neitokakadut voivat elää jopa 20 vuotta. Miksi sitoutua johonkin lajiin niin pitkäksi aikaa, jos se ei ole se laji mikä itseään viehättää? Varsinkin jos ei halua paneutua useampaan eri lajiin.  Ennemmin panostaa sitten 120-prosenttisesti suoraan siihen omaan lajivalintaan.

On toki totta, että harmaapapukaijat ovat vaativia lintuja, mutta riittävällä perehtymisellä lajin ominaisuuksiin ja tarpeisiin, voi yhteisestä elosta saada aikaan toimivan kokonaisuuden. Itselleni Minni on ensimmäinen ihan oma lintu, josta olen joutunut vastuun kantamaan kokonaan itse. Enkä menisi sanomaan että mitään kauheaa paniikkia olisi linnun vaativuuden takia tullut missään vaiheessa. Toki uusia asioita on vastaan tullut, mutta niistä on selvitty ilman ongelmia. Aikaisempaa hoitokokemusta minulla on neitokakaduista, kauluskaijoista ja tanimbarinkakaduista. En kuitenkaan näe että tämä aikaisempi kokemus olisi valmistanut minua harmaapapukaijaan millään muulla tapaa, kuin opettamalla linnun hoitamisen perusjutut.

Papukaijojen hoitamisen perusteet ovat melko samanlaiset jokaisella lajilla, ja perusjuttujen jälkeen tulevat sitten lajikohtaiset vaatimukset. Näitä et voi oppia muuten kuin lukemalla ja kysymällä. Sen jälkeen kun olet haalinut itsellesi tarjolla olevan tiedon lajista, ei lisäoppia saa enää muulla tavalla kuin olemalla tekemisissä itse eläimen kanssa. Suositeltavaa on tutustua lajiin käymällä jonkun luona kylässä, joka omistaa harmaapapukaijan. Kymmenen vierailukerran jälkeen lajista on saanut jo jonkinlaisen käsityksen, mutta se ei kuitenkaan ole vasta kuin pintaraapaisu lajiin. Lisäksi on muistettava, että jokainen lintu itsessään on yksilö, ja käyttäytyvät myös omalla yksilöllisellä tavallaan. Lisäksi itse olen havainnut että Minnin käytös on aivan erilaista silloin, kun kylässä on vieraita ihmisiä.

Koska Minni on nyt hyvinkin paljon sitä mieltä, että olen näppäillyt koneella tarpeeksi kauan, on aika vetää pakettia kasaan. Itse olen sitä mieltä, että harmaapapukaija soveltuu aivan hyvin ensimmäiseksi linnuksi. Tärkeintä on, että perehdyt lajin vaatimuksiin oikeasti kunnolla, sekä hankit itsellesi oikeanlaisen kuvan lajin käyttäytymisestä ja olemuksesta. Ei pidä tyytyä siihen kauniiseen kuvaan, että nuo istuvat tyytyväisenä pienessä häkissään ja höpöttelevät mukavia päivästä toiseen, koska asia ei ole näin. Harmaapapukaijat voivat elää useita kymmenia vuosia ja vaativat sinulta huolenpitoa, rakkautta ja sitoutumista koko elämänsä ajan. Tässä tekstissä on vain murto-osa siitä, mitä elämä tuon lajin kanssa on, mutta esitä itsellesi kysymys: Pystyisitkö sitoutumaan linnun hoitoon jopa loppuelämäsi ajaksi?? Jos vastasit myöntävästi edelliseen kysymykseen, niin kannattaa perehtyä harmaapapukaijoihin toki tarkemmin. 

Jos tämä teksti herätti sinussa kysymyksiä, niin vastaan niihin toki mielelläni. Ja jos muita papukaijojen omistajia en eksynyt tätä lukemaan, niin kertokaa toki omia ajatuksia/kokemuksia aiheeseen liittyen :) 

Lajiesittely: Harmaapapukaija - Lemmikkilinnut Kaijuli ry